Aamulla 6.11.24: Eteenpäin, sanoi mummo lumessa

Yhdysvaltain vaalit olivat lopulta trilleri, joka lässähti ääntenlaskun aikana. Donald Trumpin voitto näyttää kello 10 aamulla selvältä. Eurooppalaisten pelot Trumpin uudesta kaudesta toteutuvat ja hämmennys amerikkalaisten valinnasta hämmentää. Yhtä kaikki, elämä jatkuu ja Suomen yhdessä muun Euroopan kanssa on kyettävä jatkamaan eteenpäin Yhdysvaltojen kanssa tai ilman. Käyn tässä kirjoituksessa päähaasteita ja koitan katsoa eteenpäin, millaisin poliittisin linjauksin voitaisiin edetä positiivisesti.

Trumpin toinen kausi Yhdysvaltain presidenttinä saattaa aiheuttaa Suomelle ja Euroopalle useita merkittäviä haasteita ja epävarmuuksia. Trumpin politiikka oli hänen aiemmalla kaudellaan yleislinjaa eristäytyvämpää ja Yhdysvaltojen roolia kansainvälisissä organisaatioissa ja liittoumissakin kyseenalaistavaa. Jos tämä linja palaa ja joidenkin arvioiden mukaan jopa syvenee Trumpin edellistä kautta jyrkemmin politiikkaan suhtautuvista avustajista johtuen, aiheuttaa se jännitteitä Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteisiin. Millaisia haasteita tulevan neljän vuoden aikana voi olla edessä?

Turvallisuuspolitiikka

Trump on aiemmin kyseenalaistanut Naton merkityksen ja vaatinut, että eurooppalaiset maat kantaisivat suuremman vastuun omasta puolustuksestaan. Suomi kantaa Natossa osansa ja käyttää yli 2 % bkt:staan puolustukseen. Joillain muilla mailla sen sijaan luku jää vielä alle 2 %:n. On tietysti mahdollista, että Trump alkaa vaatia lisää rahaa Euroopasta. Tämä olisi tietysti Euroopan puolustuksen näkökulmasta nykytilanteessa hyvä, mutta poliittisesti hyvin haastavaa. Vahvempi ja autonomisempi Eurooppa on kuitenkin hyvä tavoite. Suomen kannattaa toimia Eu:ssa ja Natossa ehdottomasti siihen suuntaan, että Eurooppa ottaa vahvemman otteen turvallisuudestaan ja puolustuksestaan.

Ukraina ja Venäjä

Trump on Venäjän itsevaltiaisen presidentti Vladimir Putinin ihailija. Yhdysvaltojen suhtautuminen Ukrainan tilanteeseen ja Venäjän pakotteisiin voi muuttua. Kiinnostavaa on nähdä, miten hän yrittää lunastaa lupauksensa lopettaa Venäjn hyökkäys Ukrainaan päivässä. Jos Trumpin hallinto vähentää tukeaan Ukrainalle tai purkaa pakotteita, se heikentää Euroopan asemaa Venäjän suhteen ja lisätä painetta eurooppalaisille maille, mukaan lukien Suomelle, ottaa tiukempi itsenäinen linja Venäjän suhteen.

Suuri ongelma on, että Eurooppa ei ole tässä yksikantainen. Useassa maassa oikeistopopulistiset puolueet ovat enemmän tai vähemmän Venäjä-myönteisiä. Myös laitavasemmistossa löytyy Venäjä-sympatiaa, mutta myös naiivia rauhan ajatusta, joka ei huomioi Venäjän julman hallinnon toimia, mikäli rauhaa ajetaan Euroopan politiikassa yksipuolisesti. Ja osa Eu:n jäsenmaista on enemmän tai vähemmän lojaaleja Venäjälle, oikeistopopulistinen Unkari etunenässä.
Suomen kannalta Ukrainan kaatuminen tai rauha, jossa Ukraina joutuu kärsimään, olisi vaarallista. Jos Putin pääsee Ukrainasta voittajana, hänen asemansa Venäjällä vahvistuu ja Ukrainassa käytetty toimintamalli vaikuttaa houkuttelevalta toistaa. Jos samalla Nato heikkenee, on Venäjän pienillä naapureilla tukalat paikat. Suomen on ehdottomasti ajettava Euroopan ja Naton vahvaa sitoutumista Ukrainan tukemiseen ja toimittava sen eteen, ettei Ukrainaa ajeta rauhaan Venäjän ehdoilla.

Talouspolitiikka

Trump on kannattanut protektionismia ja asettanut kauppatulleja myös eurooppalaisille tuotteille. Jos tämä linja saa jatkoa, se vaikeuttaa transatlanttista kauppaa, mikä vaikuttaisi negatiivisesti erityisesti vientiriippuvaisiin eurooppalaisiin talouksiin, kuten Suomeen. Kauppasodat ja tullit nostaisivat myös hintoja ja lisäisivät taloudellista epävarmuutta. Myös poliittinen epävarmuus Euroopassa vahvistaa epävarmuutta. Inflaation kasvu ja korkojen nousu heikentävät taloutta, vähentävät kysyntää ja lisäävät työttömyyttä. Suomen sijainti ja erittäin heikkona pysyvä kasvu tekevät Suomen asemasta erityisen tukalan. Jos vienti Yhdysvaltoihin, Suomen suurimpaan kauppakumppaniin, alkaa kärsiä tulleista, orastavatkin kasvun siemenet saattavat hyvinkin lakastua. Suomen pitäisikin saada oma talous kuntoon talouden rakenteen muutoksella yhä vahvemmin palvelualojen vahvistamisella, lisätyövoimalla, tuottavuuden nostolla ja saamalla vihdoin vauhtia vihreän siirtymän investointeihin. Eu-tasolla sisämarkkinoiden syntymisen vauhdittaminen on Suomelle tärkeää, jotta yrityksemme pääsevät paremmin 500 miljoonan ihmisen markkinoille.

Ilmasto

Trumpin paluu presidentiksi heikentää hyvin varmasti Yhdysvaltojen ilmastositoumuksia, sillä hän on tunnetusti skeptinen ilmastonmuutoksen torjumisen suhteen. Eurooppa, joka pyrkii kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, jää ilman tärkeää kumppania globaalissa ilmastopolitiikassa, mikä johtaa ilmastotavoitteiden vaikeutumiseen tai hitaampaan toteutukseen. Ilmastonmuutoksen torjumisen hidastuminen on vaarallista ja jo nyt selvästi näkyvät vaikutukset vahvistuvat nopeasti.

Kaupunkien rooli ilmastopolitiikassa on vimme vuosina kasvanut. On toivottavaa, että ne ottavat yhä suurempaa roolia ja tavoittelevat hiilineutraaliutta parantamalla joukkoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä ja panostamalla sähköön ja sen tuotannossa puhtaaseen energiaan. Suomen valtion ei tule tinkiä vihreän siirtymän edistämisestä kotimaassa eikä Eu-tasolla. Sen sijaan sen on pyrittävä edistämään Suomen edelläkävijyyttä vihreän siirtymän toteuttamisessa tukeakseen suomalaisten yritysten osaamisen ja tarjonnan kehittymistä. Vihreän siirtymän markkinat tulevat Trumpin valinnasta huolimatta kasvamaan niin Euroopassa kuin muuallakin.

Oikeistopopulismin nousu

Kaikkein vaarallisinta kuitenkin on, että Trumpin politiikka on inspiroinut populistisia ja kansallismielisiä liikkeitä ympäri maailmaa, myös Euroopassa. Hänen uudelleenvalintansa antaa tukea eurooppalaisille oikeistopopulistisille liikkeille, jotka hakevat mahdollisuuksia heikentää EU:n yhtenäisyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä. Tämä tietää hankaluuksia EU:n päätöksentekoon ja lisää hajaannusta unionin sisällä. Se myös ruokkii oikeistopopulistipuolueiden menestystä Eu-maiden sisällä, mikä tietää entistä riitaisampaa politiikkaa, rasismia, epävarmuutta ja pyrkii myös autoritääriseen politiikkaan eurooppalaisten maiden sisällä. Näistä on esimerkkejä monista Eu-maista, myös Suomesta. Suomen nykyinen hallitus tuskin tulee tekemään mitään tätä kehitystä vastaan, jopa päinvastoin. Suomen talouden ja turvallisuuden kannalta vahva Eu, runsas työperäinen maahanmuutto ja järjestäytynyt kansainvälinen yhteistyö olisi kuitenkin ehdottomasti parasta kehitystä.

Trumpin toinen kausi haastaa Suomen ja Euroopan erityisesti turvallisuus-, kauppa- ja ilmastopolitiikassa. Se voi myös lisätä populismin vaikutusvaltaa, mikä olisi ehdottomasti Eurooppa ja Suomea heikentävää kehitystä. Joka tapauksessa se lisää painetta Euroopalle ottaa itsenäisempi rooli omassa puolustuksessaan ja kansainvälisessä politiikassaan. Jos tästä syntyy vahvempi ja tehokkaammin toimiva Eu, tämän osalta Trumpin vaikutus Euroopassa voi olla positiivinen.