Hallinnon tuottavuus ei ole yhteiskunnan perusta

Demokratia ei ole itsestäänselvyys. Se ei toimi pelkästään vaalien ja kansan tahdon varassa, vaan sen kulmakiviä ovat oikeusvaltion periaatteet, vahva hallinto ja riippumaton oikeuslaitos. Yksi keskeisimmistä syistä niiden olemassaololle on demokratian ja kansalaisten suojaaminen itsevaltaisilta pyrkimyksiltä ja yhteiskunnan vakauden vahvistaminen.

Demokratia ei ole vain hallintomuoto, vaan järjestelmä, joka varmistaa, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan. Oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu eivät ole talouskasvun esteitä, vaan ne ovat koko järjestelmän elinehto. Jos nämä periaatteet murenevat, yhteiskunnan vakaus, turvallisuus ja hyvinvointi heikkenevät, riippumatta siitä, kuinka tehokasta tai tuottavaa talous on hetkellisesti. Yhteiskunnan toimivuutta ei mitata vain taloudellisella tehokkuudella, vaan myös sen kyvyllä tuottaa turvallisuutta, hyvää elinympäristöä ja vakautta.

Hallinnon ja oikeusvaltion tehtävä on tuoda vakautta kaaoksen sijaan. Vahva, demokraattisesti toimiva hallinto ja riippumaton oikeuslaitos eivät ole haitallista byrokratiaa vaan mekanismeja, jotka estävät vallan keskittymistä yksille tai harvoille, suojelevat kansalaisia laittomalta vallankäytöltä, varmistavat, että lait koskevat kaikkia samalla tavalla ja takaavat reilut vaalit ja vallanvaihdon ilman kriisiä. Kun hallinnon ja oikeusjärjestelmän rakenteet toimivat, ne luovat yhteiskunnallista vakautta. Ilman niitä vaalien tulokset muuttuvat merkityksettömiksi, sananvapaus kaventuu ja kansalaisoikeudet rapautuvat vähitellen – tai jopa nopeasti.

Demokratia ei useinkaan romahda yhtäkkiä, vaan sitä heikennetään vähitellen. Autoritääriset johtajat harvoin ilmoittavat avoimesti aikovansa hajottaa demokratian, vaan eteneminen käy esimerkiksi talouden, tehostamisen tai enemmistön edun nimissä. Vallan keskittämiselle on tietyt toimenpiteet, joiden on nähty toistuvan useissa maissa. Näitä on määrätietoisesti toteutettu Yhdysvalloissa kuukaudessa Donald Trumpin toisen valtakauden alkamisen jälkeen.

Ensimmäisiä toimia on hallinnon, eli virkakunnan, riippumattomuuden murentaminen. Poliitikot alkavat painostaa virkamiehiä ja julkisia instituutioita tekemään päätöksiä vallanpitäjien tahdon mukaan eikä kansalaisten edun sijaan. Tätä varten USA:ssa on perustettu DOGE, eli hallinnon uudistamisosasto Elon Muskin alaisuuteen.

Oikeusjärjestelmän alistaminen poliittiseen kontrolliin on myös ollut Trumpin pyrkimyksenä jo edellisellä kaudella ja työ jatkuu nyt. Tuomioistuimet ja politiikasta riippumattomat turvallisuusvirastot ovat menettäneet riippumattomuuttaan vallan väärinkäytön valvojina ja alkavat hiljalleen tehdä päätöksiä poliittisen johdon toiveiden mukaan, kun niiden henkilöstöä vaihdetaan vallanpitäjille lojaaleihin.

Median ja sananvapauden tukahduttaminen on olennainen osa, jotta propagandaa - tai nykymallin mukaan valeuutisia - saadaan levitettyä ihmisille. Tiedotusvälineitä painostetaan, leimataan tai ostetaan, jolloin julkinen keskustelu muuttuu yksipuoliseksi ja vallankäytön kritiikki katoaa. Sosiaalisen median kaappaminen ja alistaminen vallanpitäjien tahtoon on nykyaikaista variaatiota tutusta aiheesta.

Vaalien manipulointi on myös tavoitteena. Kun demokraattisen järjestelmän perustaa heikennetään, vaaleista voi tulla näennäisiä, eikä valta enää vaihdu aidosti. Donald Trump yritti jo painostaa ylintä vaaliviranomaista eroamaan. Tämä oli onneksi niin vahva, että totesi ettei asia ole presidentin vallassa. Aikaa kuitenkin on. Tässä tuskin on nähty viimeistä liikettä. Iäkkään Trumpin seuraaja ei ole tiedossa, mutta asiaa lienee mietitty jo Maga-liikkeessä.

Edellisiä kehityskulkuja on nähty viime vuosina useissa maissa jo ennen Yhdysvaltoja. Demokratia on muuttunut vähitellen autoritääriseksi järjestelmäksi esimerkiksi Unkarissa, Turkissa ja tietysti Venäjällä.

Moni saattaa yhä ajatella, että tällaiset muutokset vaikuttavat vain tiettyihin väestöryhmiin tai opposition kannattajiin. Todellisuudessa oikeusvaltion heikentäminen osuu lopulta kaikkiin. Kansalaisoikeuksien mureneminen sekä sananvapauden ja yksilönvapauksien rajoittaminen kohdistuu lopulta koko yhteiskuntaan, kun valtaapitävien mielivalta alistaa yhteiskuntaa. Kaikissa autoritäärisissä hallinnoissa on sorron ja väkivallan uhka kasvanut ja ihmisten vapaudet vähenevät askel askeleelta. Kun taloudellinen ja poliittinen epävakaus lisääntyvät, yritykset ja sijoittajat menettävät luottamuksensa oikeusvarmuuteen.

Kun oikeusjärjestelmä ja hallinto ovat alistettuja, vallan haalimisen vastustus on vaikeampaa. Demokratian palauttaminen vaikeutuu jatkuvasti. Mitä pidemmälle mennään, sitä vaikemapaa tilanteen korjaaminen on demokratian keinoin. .

Voi olla myös houkuttelevaa ajatella, että nopea päätöksenteko tai vahva keskusvalta voisivat tuoda taloudellista tehokkuutta, mutta taloudellinen menestys ilman oikeusvaltiota ja tasa-arvoa ei ole kestävää.

Autoritaariset ja näyttävät toimet voivat tuottaa nopeita taloudellisia voittoja, mutta ne myös romahduttavat talouden epävakauden ja korruption vuoksi. Ilman sananvapautta tai poliittisia oikeuksia vallanpitäjiä ei voi valvoa. Tämä johtaa helposti järjestelmällisiin väärinkäytöksiin ja resurssien väärinkohdentumiseen. Autoritäärisissä järjestelmissä on aina suojattu eliitti ja järjestelmällistä korruptiota.

Pitkällä aikavälillä demokratia mahdollistaa innovoinnin, yrittäjyyden ja talouskasvun, koska se luo ennustettavan, läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen ympäristön. Demokratian aika on ollut läntisessä maailmassa poikkeuksellisen rauhallista ja vaurasta. Se ei ole sattumaa vaan johtuu juuri demokratian ja vakaan hallinnon vakautta lisäävistä ominaisuuksista. Tietystä hitaudestaan huolimatta demokratia on paras hallintomuoto myös taloudellisesti.

Demokratia ei suojaa itseään, vaan sen puolustaminen on kansalaisten, päättäjien ja instituutioiden vastuulla. Ihmisten on oltava valppaita, kun hallinnon ja oikeusvaltion rakenteita pyritään horjuttamaan, ja ymmärrettävä, että tällaiset kehityskulut eivät ole vain "toisten maiden ongelmia". On selvää, että myös Yhdysvalloissa kansalaisyhteiskunta ryhtyy aktiivisesti estämään järjestelmän hajottamista, mikäli hallinto ei kykene itsepuolustukseen. Nähtäväksi jää, millaisia kustannuksia yhteiskunnalle ja ihmisille Trumpin hallinnon toimista koituu.