Hyvän suunnittelun merkitys kasvaa visaisten haasteiden mukana

Hyvän suunnittelun ja arkkitehtuurin merkitys kasvaa Suomen kaupungeissa. Elämme aikaa, jolloin vihreän siirtymän vaatimukset, yhteiskunnan ikääntyminen sekä monikulttuuristuminen ja kaupunkien taloudellisen kestävyyden parantaminen ovat keskeisiä haasteita. Näiden ratkaisemiseksi tarvitsemme laadukasta ja innovatiivista arkkitehtuuria. Ekologiset rakennukset ja kaupungit vaativat huolellista suunnittelua. Ikääntyvät yhteisöt edellyttävät esteettömyyttä ja hyvää elämänlaatua, kun taas monikulttuurisuus haastaa meitä luomaan elinympäristöjä, joissa kaikki voivat elää yhdessä. Ekologisuus ja taloudellisuus kietoutuvat yhteen rakennusten elinkaaren pidentämisessä ja monikäyttöisyydessä. Purkamisen välttäminen laadukkaiden materiaalien ja rakentamistapojen avulla sekä muunneltavuus ovat keskeisiä tekijöitä paitsi ekologisissa myös taloudellisissa rakennushankkeissa.

Arkkitehtuuri ei ole pelkästään rakennusten suunnittelua, vaan elinympäristömme muokkaamista, joka vaikuttaa päivittäiseen elämäämme, yhteisöjemme hyvinvointiin ja tulevaisuutemme kestävyyteen. Vihreä siirtymä, väestön ikääntyminen ja kaupunkien taloudellinen kestävyys vaativat uusia lähestymistapoja ja ratkaisuja, joita hyvä arkkitehtuuri voi tarjota.

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL on pyytänyt jäsentoimistojaan raportoimaan huonoista hankintakäytännöistä eri puolilta Suomea. Huomautuksia tulee paljon, jopa muutamia viikossa, ja niiden käsittely on resursseja vaativaa, mutta erittäin tärkeää.

Yleisimpiä hankintaongelmia ovat kohtuuttomat referenssivaatimukset, tekijänoikeusongelmat ja laatuarviointi. Referenssivaatimukset saattavat vaatia kokemusta asioista, joita on käytännössä mahdotonta saavuttaa Suomen pienillä markkinoilla. Tekijänoikeuksissa tilaajan edustajat yllättyvät usein siitä, että arkkitehtisuunnitelman omistusoikeus kuuluu suunnittelijalle. Laatupisteytyksen merkitys jää usein vähäiseksi, koska kaikille tarjoajille annetaan samat pisteet tai pisteiden vaikutus tulokseen on pieni.

Yleisimmäksi haasteeksi ovat kuitenkin nousseet täysin alihinnoitellut tarjoukset. Rakennusalan lamaannuttua epätoivoiset toimistot tekevät tarjouksia hinnalla, jota ei voi toteuttaa tappiotta, jos noudatetaan Suomen lakeja ja TES-sopimuksia. Kuntien tilaajien tulisi kyetä tunnistamaan, mikä hintataso on kohtuullinen ja mahdollinen, jotta rakentamisen ja elinympäristöjen laatu säilyy kohtuullisena.

Hyvä arkkitehtuuri on välttämätöntä Suomen kaupunkien tulevaisuuden kannalta. Se edistää vihreää siirtymää rakentamisessa, vastaa ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin ja parantaa kaupunkien taloudellista kestävyyttä ja resilienssiä. Suunnittelun hankinta pelkän hinnan perusteella ei huomioi rakennushankkeen eikä sen käytön aikaisia kustannuksia eikä ekologisuutta.

Vihreä siirtymä rakentamisessa

Hyvä arkkitehtuuri voi merkittävästi vähentää rakennusten energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä. Kestäviä materiaaleja ja energiatehokkaita ratkaisuja käyttämällä luodaan rakennuksia, jotka kuluttavat vähemmän luonnonvaroja ja tuottavat vähemmän päästöjä. Passiivitalot ja nollaenergiarakennukset ovat esimerkkejä innovaatioista, jotka tukevat vihreää siirtymää, samoin pitkä käyttöikä ja monikäyttöisyys. Nämä toteutuvat vain huolellisen suunnittelun ja osaamisen avulla.

Yhteiskunnan ikääntymisen haasteet

Ikääntyvä väestö asettaa uusia vaatimuksia kaupunkisuunnittelulle ja arkkitehtuurille. Hyvä arkkitehtuuri voi parantaa esteettömyyttä, tarjota mukautuvia asumisratkaisuja ja edistää yhteisöllisyyttä. Esteettömät ja mukautuvat rakennukset mahdollistavat ikääntyneiden itsenäisen asumisen pidempään, mikä vähentää yhteiskunnan kustannuksia ja parantaa elämänlaatua.

Tätä haastetta ei voi selättää ilman hyvää kilpailuttamista. Asuntojen vaatimukset muuttuvat, ja niiden arvon säilyminen tai katoaminen riippuu siitä, kuinka hyvin ne toimivat väestörakenteen muuttuessa. Vanhojen, toimimattomien asuntojen purkaminen ei ole enää vaihtoehto, joten tarvitaan muuntojoustavia asuntoja.

Taloudellinen kestävyys ja resilienssi

Kaupunkien taloudellinen kestävyys ja resilienssi vaativat infrastruktuuria, joka kestää muutoksia ja kriisejä. Hyvä arkkitehtuuri voi luoda joustavia ja monikäyttöisiä tiloja, jotka sopeutuvat erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Monikäyttöiset rakennukset ja joustavat tilaratkaisut voivat tukea paikallista taloutta ja parantaa yhteisöjen sopeutumiskykyä.

Rakennusten elinkaari pitenee ekologisista, mutta myös taloudellisista syistä. Pysyvyys on myös ihmisten elinympäristölle eduksi. Hyvä suunnittelu tukee rakennusten käytettävyyttä pitkään, mahdollistamalla käyttötarkoituksen muuttamisen useaan kertaan.

Kun rakennusta tarkastellaan kokonaisuutena, joka on käytössä jopa satoja vuosia, suunnittelukustannusten merkitys on mitätön. Rakennuksen elinkaarikustannuksista käyttökustannukset ovat 40-60 %, rakennuskustannukset loput, ja suunnittelukustannukset ovat niistä keskimäärin 2 %. Suunnittelussa kuitenkin määritetään käyttökustannukset ja usein myös merkittävä osa rakennuskustannuksista. Siksi suunnittelukustannusten minimoiminen on osaoptimointia, joka on kokonaisuudelle haitallista.

Kunnilla on useita keinoja puuttua selvästi alihinnoiteltuihin tarjouksiin hankintalain mukaisesti suunnittelukilpailuissa:

1. Tarjousten hylkääminen epätavallisen alhaisen hinnan perusteella:

- Hankintalaki mahdollistaa tarjousten hylkäämisen, jos ne vaikuttavat epätavallisen alhaisilta. Kunta voi pyytää tarjoajaa perustelemaan hinnan ja hylätä tarjouksen, jos perustelut eivät ole riittäviä.

2. Tarjousten poissulkeminen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella:

- Kunta voi käyttää arviointikriteereitä, jotka painottavat myös laatua ja muita tekijöitä, ei pelkästään hintaa.

3. Tarjouksen arviointi realistisuuden ja toteutettavuuden näkökulmasta:

- Kunta voi arvioida, onko tarjous realistinen ja toteutettavissa kyseisellä hinnalla. Jos tarjous vaikuttaa epärealistiselta, se voidaan hylätä.

4. Asiantuntija-arvioiden käyttäminen:

- Kunta voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita arvioimaan tarjouksia. Asiantuntijat voivat antaa lausunnon tarjouksen realistisuudesta ja perusteltavuudesta.

5. Hankintasopimuksen ehtojen tarkentaminen:

- Kunta voi varmistaa, että hankintasopimuksen ehdot ovat sellaiset, että ne eivät mahdollista laadun heikkenemistä tai kustannusten ylittämistä. Tämä voi sisältää sopimussakkoja tai muita ehtoja.

6. Referenssien ja aiemman kokemuksen tarkastaminen:

- Kunta voi asettaa vaatimuksia tarjoajien aiemmasta kokemuksesta ja referensseistä. Jos tarjoajalla ei ole osoitettua kykyä toteuttaa vastaavia hankkeita, tarjous voidaan hylätä.

7. Neuvottelumenettelyn käyttäminen:

- Kunta voi käyttää neuvottelumenettelyä, jolloin voidaan keskustella tarjoajien kanssa tarjouksen sisällöstä ja hinnasta ennen

lopullisen päätöksen tekemistä.

Näillä keinoilla kunnat voivat varmistaa, että suunnittelukilpailuissa valitaan tarjous, joka on realistinen, toteuttamiskelpoinen, laadukas ja kokonaistaloudellisesti edullisin.

Arkkitehtuurin merkitys Suomen kaupungeissa kasvaa jatkuvasti, ja kuntien on hyödynnettävä sen tarjoamat mahdollisuudet vihreän siirtymän, yhteiskunnan ikääntymisen ja taloudellisen kestävyyden haasteisiin vastaamiseksi. Laadukas ja innovatiivinen arkkitehtuuri ei ole vain rakennusten suunnittelua; se on tulevaisuutemme rakentamista. Hyvillä hankinnoilla ja arkkitehtuurin laatuun panostamalla sekä rakennusten koko elinkaarta huomioimalla saadaan tilaajien ja käyttäjien kannalta parhaita rakennusratkaisuja.

Kirjoitus perustuu ATL:n toiminnanjohtaja Kalle Euron Kervan Uuden ajan rakentamisen festivaaleilla 31.7. pitämään puheenvuoroon ja se on julkaistu Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL:n blogissa 5.8.24