Jos Turkuun tulee ratikka, Varissuo-Itäharju-Kauppatori-Satama on looginen ensimmäinen linja

Turun ratikkapäätöksen kannunvalanta on kiihtymään päin. Kuntavaalit tulevat Turussa olemaan ratikkavaalit, vaikka toki esimerkiksi taloudenhoidossa ja rakentamisessa olisi paljonkin keskusteltavaa vaalikentille. Silti on selvää, että ratikka vie voiton muista aiheista. Uusi valtuusto päättää, tuleeko ratikkaa vai ei. Keskustelun tarvetta lisää se, että Turun kasvuennuste lupaa Turulle vuoteen 2045 jopa 40.000 uutta asukasta.

Kaikenlaista keskustelua näkyy jo nyt, tietysti. Turun kadut ovat kuulemma liian kapeita ratikalle (eivät ole, Turussa on Engelin tekemä ruutukaava, jossa on leveät ja suorat kadut), rakentaminen kestää ja tulee paljon kalliimmaksi kuin on suunniteltu (kestäähän se, mutta allianssimalli pitää kyllä kustannukset kurissa) ja ratikka on kuulemma vanhanaikaista tekniikkaa (no ei ole, vaan erittäinkin tuoretta ja laajalti toimivana pidetty päästötön liikennemuoto).

Yksi kestovalitusaihe on ensimmäinen rakennettava linja. Jos ratikka tulee, Turun ensimmäisen raitiotielinjan, Varissuo-Kauppatori-Satama, valinta on perusteltu sen yhdistäessä kaupungin suurimmat asuinalueet ja toisesta suunnasta sataman keskustaan. Matkalla on myös Kupittaan suuri työpaikka- ja opiskelualue, uusi, rakenteilla oleva suuri Itäharjun kaupunginosa, jo rakentumassa olevat Kirstinpuisto ja Herttuankulma sekä itäisen että läntisen keskustan asuin- ja työpaikka-alueita unohtamatta.

Tämä linja vastaa parhaiten kaupungin tavoitteisiin, kuten kestävän kaupunkirakenteen kehittämiseen, liikenteen sujuvuuteen, joukkoliikenteen houkuttelevuuteen sekä kaupungin vetovoiman ja kasvun tukemiseen. Ja koska ratikka ei ole vain joukkoliikennettä, vaan kaupunkikehityshanke, raitiotien varrelle odotetaan merkittävää kaupunkikehitystä ja lisäkasvua, kuten on havaittu muissa kaupungeissa, esimerkiksi Tampereella .

Nyt on suunnitteilla ensimmäinen linja, mutta selvää on ettei ratikkaverkon pidä jäädä vain yhteen linjaan. Tulevaisuuden linjat Turussa, jotka tukevat kaupunkikehitystä ja joukkoliikenteen saavutettavuutta, on esitetty yleiskaavan mukaisina "kasvukäytävänä". Itse näen seuraavat käytävät potentiaalisimpina:

Länsisuunta: Länteen suuntautuvia linjoja pohditaan yhdistämään esimerkiksi Länsikeskuksen ja sitä ympäröivien alueiden asukkaita parempaan joukkoliikenteeseen. Tästä linja voisi jatkua vielä Raisioon, jossa joukkoliikennemyönteisyys on Kaarinaa suurempaa.

Pohjoinen suunta: Hepokulta, Nättinummi ja Runosmäki voivat olla potentiaalisia linjauksia tulevaisuudessa, kun väestö- ja palvelukeskittymät kehittyvät.

Skanssin alue: Skanssi on kasvava asuin- ja palvelualue, jota voitaisiin kytkeä osaksi raitiotieverkon laajennusta tulevaisuudessa. Skanssista voisi jatkaa myös Kaarinaan, mutta Kaarinan saaminen mukaan taitaa toistaiseksi olla poliittisesti mahdotonta.

Merellinen Turku: Hirvensalon vetovoima on suurta ja siellä asuu jo paljon turkulaisia. Ja uuden yleiskaavan myötä myös Satavaan ja Kakskertaan tulee lisää asutusta. Tehokas raitiotie Hirvensalon Haarlaan palvelisi kaikkia kolmea saarta.
Satamalinjan uusi haara kohti Pansiota taas toisi Pahaniemeen ja Artukaisiin ratikan, mutta ennenkaikkea se mahdolistaisi Ruissalon vastaisen rannan ottamista osaksi kaupunkia myös saaren pohjoispuolella. Alue voisi jonain päivänä olla uuden merellisen Turun rantabulevardialue.

Laajenemisvaihtoehtoja pitää arvioida paitsi liikenteellisten tarpeiden myös kaupunkirakenteen tiivistämisen ja kestävyyden näkökulmasta ja fokuksen pitää olla pitkällä 2030-luvun jälkeisessä ajassa. Raitiotiehankkeet etenevät vaiheittain, ja lopulliset päätökset tehdään Turun kaupunginvaltuuston kautta vaikutusarviointien ja rahoitusmahdollisuuksien perusteella. Jos Turku kasvaa ennustetusti, kaupunkirakennetta on rakennettava järkevästi ja ilmastositoumukset täyttäen. Silloin joukkoliikenteen pitää olla pääliikkumismuoto keskustaan - ja sen ratikka mahdollistaa.