Kasvun luomista ilman valtavia rahasäkkejä: näin edistetään luovia asiantuntija-aloja ja aineettoman pääoman syntymistä

Yhteiskunnan keinot aineettoman pääoman kasvun ja luovien alojen kehityksen tukemiseksi

Aineettoman pääoman merkitys talouden ja yhteiskunnan kehityksessä Suomen kaltaisissa kehittyneissä talouksissa on kasvussa. Luovien alojen ja palvelusektorin tukeminen on avainasemassa taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen edistämisessä, mutta tämän ei tarvitse merkitä suuria valtion tukia. Hallitus voi edistää aineettoman pääoman kasvua ja luovien alojen kehitystä monilla tavoilla ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia.

1. Sääntelyn keventäminen ja yksinkertaistaminen

Yksi tärkeimmistä toimista on luoda suotuisa ja ennakoitava sääntely-ympäristö, joka vähentää byrokratiaa ja helpottaa yritysten perustamista ja toimintaa. Tämä ei ainoastaan rohkaise yrittäjyyttä ja innovointia uusien teknologioiden ja palvelualojen parissa, vaan mahdollistaa myös sellaisten verkkoyritysten, muotoilu-, arkkitehtuuri- ja B2C-yritysten syntymisen, joissa asiantuntijoiden työstä maksetaan enemmän kuin perinteisistä teollisuustyöpaikoista. Näissä yrityksissä on potentiaalia olla skaalautuvia ja monistettavia, mikä tarjoaa laajempia kasvumahdollisuuksia.

2. Verotuksen räätälöinti

Verotus voi toimia tehokkaana kannustimena innovoinnille ja kasvulle. Hallitus voi tarjota verohelpotuksia yrityksille, jotka investoivat tutkimukseen, kehitykseen tai uusiin teknologioihin. Tämä strategia ei vaadi suoria tukiaisia, mutta tarjoaa merkittävää taloudellista hyötyä innovatiivisille yrityksille. Verotusratkaisut voivat tukea erityisesti sellaisia aloja, joilla on potentiaalia luoda korkeampaa lisäarvoa ja tarjota hyvin palkattuja asiantuntijatehtäviä.

3. Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen

Investoimalla koulutukseen ja digitaalisiin taitoihin hallitus voi varmistaa, että työvoima on valmis tulevaisuuden haasteisiin. Yliopistojen ja korkekoulujen kurssitarjonnan lisääminen luovien ja digitaalisten alojen osalta auttaa luomaan pohjan innovatiiviselle yritystoiminnalle. Näin voidaan varmistaa, että syntyy uusia yrityksiä, jotka eivät vain menesty, vaan myös maksavat työntekijöilleen kilpailukykyisiä palkkoja. Pelkällä teknisellä osaamisella ei Suomeen saada uutta kasvua. Luovat alat, asiantuntija-alat, suunnittelualat ja palvelut ovat esimerkiksi muissa Pohjoismassa nousseet keskeiseksi kasvun ajuriksi, miksei myös Suomessa? 

4. Yhteistyön edistäminen yritysten ja yliopistojen välillä

Yksityisen sektorin ja akateemisten instituutioiden välisten kumppanuuksien tukeminen voi merkittävästi edistää innovaatioita ja tutkimustulosten kaupallistamista. Teknologiasiirrot ja yhteiset tutkimushankkeet hyödyttävät molempia osapuolia ja luovat perustan uusille kasvuyrityksille, jotka voivat tarjota asiantuntijoilleen arvokkaita työpaikkoja. Vahva perustutkimus luo pohjan sille, että yhdessä yritysten kanssa syntyy uusia innovaatioita, palveluita ja uudenlaista suunnitteluajattelua elinkeinoelämälle. 

5. Infrastruktuurin parantaminen

Digitaalisen infrastruktuurin, kuten laajakaistayhteyksien parantaminen, erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla, on välttämätöntä etätyön, digitaalisen kaupankäynnin ja uusien yritysmallien tukemiseksi. Jopa Turun keskustan ympäristössä on verkkojen tasossa vielä paljon parannettavaa, joten luultavasti Turkuakin pienemmissä kaupungeissa parannettavaa lienee hyvinkin paljon.  Huippuluokan digi-infra mahdollistaa uusien yritysten synnyn ja kasvun, riippumatta niiden sijainnista, ja edistää näin alueellista tasapainoa ja taloudellista kehitystä. Tästä myös harvemmin asutetut alueet hyötyvät.

6. Markkinoiden avaaminen ja kilpailun edistäminen

Reilujen ja avointen markkinoiden luominen edistää kilpailua, mikä kannustaa yrityksiä innovoimaan ja parantamaan palveluitaan. Kilpailun lisääminen luo uusia markkinamahdollisuuksia, jotka houkuttelevat erityisesti luovia ja palvelualan yrityksiä, joissa asiantuntijatyö on keskeisessä roolissa ja arvostetussa asemassa.

7. Kansainvälisten osaajien houkutteleminen Suomeen on keskeinen tekijä aineettoman pääoman kasvattamisessa ja innovaatioiden edistämisessä. Kansainvälinen työvoima tuo monipuolista osaamista, uusia näkökulmia ja verkostoja kiihdyttämään suomalaisten yritysten ja luovien alojen kehitystä. Tärkeimpiä tekijöitä kansainvälisten osaajien saamisessa Suomeen ovat sujuva ja nopea maahanmuuttoprosessi, houkutteleva työ- ja asuinympäristö sekä vahva integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan. Näiden osalta tilanne Suomessa on heikentynyt dramaattisesi. Tekniikan akateemisten 13.8.24 julkaistussa selvityksessä oli havaintona, että Suomen vetovoima ja houkuttelevuus kansainväliselle työvoimalle on tullut rajusti alas. Myös suorastaan agressiivisen maahanmuuttovastainen keskustelu erityisesti sosiaalisessa mediassa on jo luonut kuvaa paikasta, jossa ei maahanmuuttajien ole turvallista olla. 

Myös englanninkielisten palveluiden ja koulutuksen saatavuus sekä kilpailukykyinen palkkataso ja urakehitysmahdollisuudet ovat ratkaisevia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että Suomi näyttäytyy houkuttelevana kohteena kansainvälisille asiantuntijoille. Kun nämä osa-alueet ovat kunnossa, Suomi voi menestyksellisesti kilpailla globaalisti huippuosaajista ja vahvistaa asemaansa innovaatioiden ja luovien alojen kansainvälisenä keskuksena. Matka tähän on kuitenkin kuluneen vuoden aikana kasvanut. 

Näillä muutoksilla saadaan aikaan kestävää pohjaa, jolla palvelu- ja luovat alat voivat kasvaa ja kehittyä ilman suuria valtion tukia. Ne eivät ainoastaan mahdollista verkkoyritysten, vaan myös muotoilu-, suunnittelu- ja B2C-yritysten syntymisen, joissa asiantuntijoiden työpanosta arvostetaan ja palkitaan paremmin kuin perinteisissä teollisuustyöpaikoissa. Lisäksi osa näillä aloilla toimivista yrityksistä on monistettavia, mikä antaa niille mahdollisuuden kasvaa ja laajentua tehokkaasti.