Maisema-arkkitehtuurin kasvava tarve kaupunkiympäristöissä
Osallistuin 4.10. Suomen Maisema-arkkitehtilitto Markin Maisema-arkkitehtuuripäivään. Maisema-arkkitehtitoimistot ovat Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL:ään kuuluvia ja siten yhteistyömme myös Markin kanssa on tiivistä. Maisema-arkkitehtuuripäivä oli hyvin järjestetty, osanottajamäärä pienen alan tapahtumassa oli huima ja esitykset toivat hienosti esille, kuinka merkityksellistä elinympäristöllemme ja ympäristölle maisema-arkkitehtuuri on.
Kaupunkien kasvu ja tiivistyminen ovat ajankohtaisia ilmiöitä, ja samalla ne tuovat mukanaan suuria haasteita sekä ympäristön että asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Maisema-arkkitehtuuri nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämpään rooliin näiden haasteiden ratkaisijana. Hyvällä maisema-arkkitehtuurilla luodaan sekä esteettisesti miellyttäviä että ekologisesti kestäviä kaupunkiympäristöjä ja esimerkiksi lapsiystävällistä kaupunkiympäristöä.
Maisema-arkkitehtuuri on rakennus- ja infrastruktuurisuunnittelun ohella keskeisessä asemassa luotaessa kaupunkiympäristölle visuaalista ilmettä ja hyvinvointia asukkaille. Kauniit ja toimivat viheralueet, puistot ja kävelyreitit luovat viihtyisyyttä ja ne tukevat asukkaiden terveyttä. Maisema-arkkitehdit käyttävät suunnittelussaan luonnonmukaisia elementtejä, kuten paikallisia kasveja ja vesielementtejä, jotka yhdistävät ihmisiä ja luontoa kaupungeissa.
Ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen myötä kaupunkisuunnittelu joutuu kohtaamaan yhä suurempia ekologisia haasteita. Maisema-arkkitehdit auttavat ratkaisuillaan torjumaan ilmastonmuutosta ja vähentämään kaupunkien hiilijalanjälkeä. Vihreät katot ja seinät, sadevesien hallinta ja monimuotoiset viheralueet toimivat paitsi ekosysteemipalveluiden lähteenä, myös kaupunkien ekologisen kestävyyden persutana. Maisema-arkkitehtuurin rooli onkin suunnitella kaupungit niin, että ne pystyvät paremmin sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin, kuten lisääntyviin helleaaltoihin ja tulviin.
Yksi tärkeä osa hyvinvointia tukevasta kaupunkiympäristöstä on sen lapsiystävällisyys. Lapsille suunniteltu kaupunkiympäristö tarjoaa mahdollisuuksia leikkiin, liikuntaan ja oppimiseen. Vanhemmille lapsille ja nuorille erilaiset liikunta- ja harrastepaikat ovat kaupunkirakenteessa tärkeitä. Maisema-arkkitehtuuri edistää lapsiystävällisyyttä esimerkiksi luomalla turvallisia, esteettömiä ja monipuolisia leikkipuistoja sekä viheralueita, joissa lapset voivat tutkia luonnonympäristöä ja kehittää motorisia taitojaan. Lapsiystävälliset kaupungit tukevat myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kun viheralueet toimivat kohtaamispaikkoina lapsille, perheille ja eri sukupolville.
Kaupunki, jossa maisema-arkkitehtuurin avulla on luotu monitasoisia viheralueita, antaa tilaa niin lasten leikeille kuin aikuisille oleskeluun. Puistot on suunniteltu turvallisesti, mutta niissä on mukana luontoa, kuten puroja, kukkaketoja ja pieniä metsiä, jotka mahdollistavat lasten luontokokemukset myös urbaanissa ympäristössä. Lisäksi näillä alueilla hyödynnetään sadevesien keräystä ja kierrätystä, mikä tukee kaupungin ekologista kestävyyttä.
Pidän tärkeänä, että maisema-arkkitehtuurin rooli tulee tulevaisuudessa olemaan entistä merkittävämpi, kun kaupungit pyrkivät vastaamaan sekä esteettisiin, ekologisiin että sosiaalisiin haasteisiin. Lapsiystävällisyys on vain yksi esimerkki siitä, kuinka hyvin suunniteltu kaupunkiympäristö voi vaikuttaa asukkaiden elämänlaatuun ja samalla tukea kestävää kehitystä. Maisema-arkkitehtien työssä yhdistyvät luovuus, ekologinen ymmärrys ja ihmiskeskeisyys, ja nämä tekijät ovat avainasemassa, kun rakennamme tulevaisuuden kestäviä ja hyvinvoivia kaupunkeja.
Teksti on julkaistu 7.10.24 myös Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL:n blogissa.