Miten kasvua luodaan?

08.08.2024


Suomen elinkeinopolitiikka on perustaltaan suunnattu matalan tuottavuuden sektoreihin. Tämä suuntaus on suoraan ristiriidassa sen kanssa, mitä nykyaikainen talous todellisuudessa tarvitsee menestyäkseen.

Teollisuuspolitiikka on matalaa tuottavuutta ruokkivaa:

Teollisuuspolitiikka keskittyy vanhanaikaisiin teollisiin investointeihin, jotka eivät tuota merkittävää kasvua. Sen sijaan asiantuntijapalveluliiketoiminta, kuten IT-palvelut, konsultointi ja muut korkean tuottavuuden alat, ovat todellisia talouskasvun vetureita. Ne tuottavat enemmän työtä ja tuottoa ilman valtion tukea.

Luova työ ja aineeton pääoma hallitsevat tuotantoketjuja:

Nykyajan taloudessa tuottavinta on luova työ ja aineeton pääoma, ei suorittava työ. Globaalit tuotantoketjut ovat yhä enemmän riippuvaisia innovaatioista, designista ja teknologiasta. Näillä aloilla Suomi voisi olla maailman kärjessä, jos panostaisimme oikeisiin asioihin.

Innovaatiot syntyvät luovassa ympäristössä:

Innovaatioita ei synny hierarkisuudessa, maahanmuuttovastaisuudessa ja vastakkainasetteluissa. Luovat ympäristöt, joissa on vapautta ja monimuotoisuutta, ovat todellisia innovaatiomoottoreita. Monikulttuuriset ja avoimet yhteiskunnat, jotka houkuttelevat maahanmuuttajia ja vähemmistöjä, luovat dynaamisen ympäristön, jossa uudet ideat syntyvät ja kukoistavat.

Nykyinen politiikka, joka keskittyy vain suurten teollisten investointien verokannusteisiin, tekknologiainnovaatioihin ja b2b-tuoteyritysten tukemiseen, ei riitä. Suomen menestys tulevaisuudessa ei rakennu vanhan taloudellisen, tekniikkakeskeisen ajattelun varaan, vaan osaamiseen, luovuuteen ja innovatiivisuuteen.

Kansainvälinen kilpailu ja tulevaisuuden ratkaisut:

Suomen on pelattava korttinsa taitavasti, mutta se ei tarkoita vanhoihin pelisääntöihin tukeutumista. Meidän on määritettävä omat sääntömme ja panostettava niihin alueisiin, joissa voimme olla parhaita. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen on oikein, mutta se on tehtävä avoimessa ja vapaassa ympäristössä, ei valtiovetoisesti. Ja sen lisäksi on nähtävä, että aineeton pääoma ja sen vahvistumiseen kehittyvä vahva kasvu syntyy suunnittelusta, muotoilusta, kulttuurista, markkinoinnista ja brändien arvosta. 

Lopuksi, jos Suomi haluaa säilyttää asemansa yhtenä maailman vauraimmista ja arvostetuimmista valtioista, meidän on luotava olosuhteet, joissa tasa-arvo, ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä arvoja. Tämä johtaa aidosti kestävään kasvuun ja turvaa demokratian säilymisen. Kaikki poliittiset toimet, jotka heikentävät tätä, heikentävät myös Suomea.