Pidetään kiinni hyvinvoivasta Suomesta

Yhdysvaltain presidentinvaalit nostivat jälleen kierroksia maailman murroksen ajassa. Poliittiset myllerrykset, talouden ailahtelut ja globaalit kriisit haastavat yhteiskuntien rakenteita ja arvoja. On helppoa unohtaa, miksi demokratia, tasa-arvo ja avoin yhteiskunta ovat niin tärkeitä, kun muualla maailmassa nähdään kehitystä, joka uhkaa näitä perusperiaatteita. Pitää kuitenkin muistaa, että nämä arvot ovat juuri niitä peruspilareita, joiden ansiosta Suomi on noussut köyhästä periferiasta vauraaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi.

Demokratia luo vakautta ja ennustettavuutta

Demokratia ei ole vain äänestämistä ja politiikkaa. Se on järjestelmä, joka antaa jokaiselle äänen ja mahdollisuuden vaikuttaa, mutta myös suojan tyrannialta ja turvan vähemmistöille. Tämä luo vakautta, jota ilman talous ja yhteiskunta eivät voi kukoistaa. Ennustettavuus houkuttelee investointeja ja luo perustan pitkäjänteiselle kehitykselle. Jos luovumme avoimesta päätöksenteosta ja reilusta hallinnosta, menetämme luottamuksen, joka on kaiken toiminnan perusta. Vaalikausien yli ulottuva vakaus on yritysten toiminnalle ensiarvoisen tärkeää.

Tasa-arvo ja osallistaminen ovat talouden moottoreita

Tasa-arvo ei ole vain moraalinen velvollisuus, vaan myös järkevää talouspolitiikkaa. Kun jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja osallistua yhteiskuntaan, koko kansantalous hyötyy. Naisten ja vähemmistöjen täysi osallistuminen työmarkkinoille ei ole vain oikeudenmukaista, vaan se kasvattaa tuottavuutta ja innovaatioita. Tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat vahvempia, joustavampia ja vähemmän alttiita sisäisille ristiriidoille. Erilaisten ihmisten, heidän taustojensa ja ajattelutapojensa huomioiminen on viisasta innovatiivisuuden takia ja myös globaalien markkinoiden ymmärtämisen vuoksi.
Taloudellinen eriarvoisuus on syytä pyrkiä pitämään maltillisena. Suomessa on totuttu siihen, että toimeentulo taataan heikoimmallekin ja tuloeroja tasataan. Tuloerot kasvavat yleensä talouden kasvaessa. Se on luonnollista. Kun Suomen talous ei ole kasvanut 15:een vuoteen, ovat näkyvät tuloerot pienet eivätkä ne ole kasvaneet juurikaan hitaan kasvun aikana.. On kuitenkin väärin lähteä kasvattamaan tuloeroja leikkaamalla heikoimmilta. Se ei tuota kasvua, vaan kurjuutta. Hallituksen tulisi keskittyä tukemaan laaja-alaista kasvua. Jos siinä onnistutaan, saavat tuloerofanaatikot nähdä kasvavia palkkoja ja yritystuloja.

Avoimuus ruokkii innovaatioita

Avoin yhteiskunta mahdollistaa ajatusten ja tiedon vapaan liikkumisen. Se on pohja luovuudelle ja teknologiselle kehitykselle. Kun ihmiset voivat ilmaista itseään vapaasti, syntyy uusia ideoita ja ratkaisuja. Innovaatioita ei synny yhteiskunnassa, jossa tiedonkulkua rajoitetaan tai mielipiteitä tukahdutetaan. Toisaalta myös faktojen varmistaminen kuuluu avoimuuteen. Valheen jälkien ei pidä antaa venyä. Avoin yhteiskunta edellyttää keskinäistä luottamusta.

Oikeusvaltio takaa turvaa ja luottamusta

Selkeät ja tasapuolisesti sovellettavat lait suojaavat niin ihmisiä kuin yrityksiäkin. Oikeusvaltioperiaate ei ole vain hieno idea, vaan se on toimivan yhteiskunnan ja talouden selkäranka. Ilman oikeusvarmuutta investoinnit vähenevät, sopimuksia rikotaan ja kehitys hidastuu. Perustuslait ja lainsäädäntö yleensä on tehty varmistamaan oikeusvaltiota, tasapuolisuutta ja vähemmistöjen suojaa. Niitä pitää kunnioittaa ja niiden muuttamiseen tulee suhtautua vakavasti. Hallitusvastuu ei oikeuta toimimaan oikeusvaltion vastaisesti.

Periaatteemme on tehty kantamaan yhteiskuntaa

Maailmassa, jossa arvot ja periaatteet heittävät häränpyllyä ja päätökset vaikuttavat olevan kaupan kuin bitcoinit, meidän on pidettävä kiinni Suomen vahvuuksista. Demokratia, tasa-arvo ja avoimuus eivät ole itsestäänselvyyksiä – ne ovat valintoja, joita jokaisen sukupolven on tehtävä uudelleen. Ne eivät myöskään ole esteitä taloudelliselle menestykselle, vaan sen edellytyksiä.

Kun pidämme kiinni näistä perusarvoista, rakennamme tulevaisuutta, joka on paitsi oikeudenmukainen myös taloudellisesti kestävä. Vaikka muualla suunta olisi mikä tahansa, meidän ei tarvitse seurata perässä. Me voimme näyttää edelleen tietä siinä, miten voidaan rakentaa kestävää ja reilua yhteiskuntaa, joka pystyy myö vaurastumaan vahvuuksiaan hyödyntäen.