Rantarata on tehokkaampi ratkaisu

Olen rantaradan kunnostuksen kannalla ja ajatteluni perustuu paitsi 14 vuoden pendelöintiin tuolla välillä, myös kohtuulliseen hyvään Turun seudun liikenteen ja elinkeinoelämän tuntemukseen.Taustaksi sen verran, että Tunnin juna -käsite syntyi aikanaan yhteiseksi eripuraisen Varsinais-Suomen kuntajoukon edunvalvontatavoitteeksi, kun ykköstiestä oli saatu moottoritie. Sen jälkeen asia on noussut maakunnan edunvalvontalistalla paljon sen merkitystä tärkeämmäksi. Maakunnan sisäinen kiskoliikenne ja yhteydet Satakunnan ja Tampereen suuntaan ovat jääneet taka-alalle, kun imaginääristä Tunnin junaa on ajettu kuin käärmettä pyssyyn.

Pääsyy Tunnin junan ja nyt siis länsiradan perusteluissa on ollut pendelöinnin lisääminen. On nähty, että 20 minuutin matka-aikasäästö lisää Turun vetovoimaa Helsingissä työskenteleville ratkaisevasti. Juuri tässä se pahin ajatusvirhe asuu. Olennaisempaa työmatkaliikkujalle on, että vuoroja on paljon (mielellään max 30 min välein), niihin pääsee nopeallakin varauksella (pendelöijä ei voi suunnitella joka päivä, millä junalla palaa, jolloin vaikkapa tunnin odotus, että pääsee junaan, pidentää päivää merkittävästi), juniin mahtuu myös pyhien aattoina ja Helsingin tai Turun tapahtumapäivinä ja että työskentely, myös kokoukset, ovat junassa mahdollisia. Nämä mahdollistavat normaalit työpäiväpituudet pendelöijille. Pieni matka-ajan lyhennys katoaa heti, jos nuo eivät toimi. Niinpä turkulaistenkaan kannalta Länsirata ei tuota juurikaan hyötyä, vaikka niin on kovasti uskoteltu.

Länsiradan rakentaminen on merkittävä investointi, joka vaatii huomattavia taloudellisia resursseja. Sen sijaan vanhan rantaradan kunnostus ja laajentaminen olisi huomattavasti edullisempaa. Rantaradan kapasiteettia voidaan lisätä parantamalla olemassa olevaa infrastruktuuria ja lisäämällä kaksiraiteisia osuuksia. Tämän hetkiset länsiradan alennetut laskelmat perustuvat siihen, että Salo-Lohja-väli on laskettu yksiraiteiseksi, ohituspaikalliseksi radaksi. Näin ollen sen kapasitetti ei poikkea parannetusta Rantaradasta. 

Tuplaraide koko länsiradalla taas maksaa lähes neljä miljardia.Vanhan rantaradan kunnostaminen on myös ekologisesti kestävämpi vaihtoehto kuin kokonaan uuden radan rakentaminen. Uuden radan rakentaminen vaatisi suuria maa-alueita, mikä johtaisi metsien ja muiden luonnonalueiden tuhoutumiseen. Lisäksi rakennustyöt aiheuttaisivat merkittäviä ympäristöhaittoja. Sen sijaan olemassa olevan radan parantaminen vähentäisi ympäristövaikutuksia ja edistäisi kestävää kehitystä. Samoin Salossa tuhottaisiin Uskelan kansallismaisemaa aivan posketomasti pienen ajansäästön vuoksi.

Myös rantaradan kunnostus parantaisi merkittävästi liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Nykyisten yksiraiteisten osuuksien muuttaminen kaksiraiteisiksi vähentäisi liikenteen ruuhkia ja parantaisi junien aikataulujen luotettavuutta. Tämä tekisi junamatkustamisesta houkuttelevampaa ja edistäisi raideliikenteen käyttöä. Ja jos ohituspaikkoja lisätään yksiraiteiselle osuudelle, on sen parannettu kapasiteetti sama kuin länsiradan yksiraiteisen version. Molemmat kyllä kelpaavat Ten-T-verkkoon yhtä hyvin.Rahdin siirtäminen kumipyöriltä kiskoille on tärkeä osa vihreää siirtymää. 

Vanhan rantaradan kapasiteetin lisääminen mahdollistaisi enemmän rahtiliikennettä rautateillä, mikä vähentäisi liikenteen päästöjä ja edistäisi ympäristötavoitteiden saavuttamista.Rantaradan parantaminen tukee tasapainoisempaa aluekehitystä. Se tarjoaa lähellä kaupunkeja kulkevana linjauksena paremmat yhteydet pienempiin kaupunkeihin ja maaseutualueille, mikä edistää näiden alueiden elinvoimaa. Uusi rata keskittyisi lähinnä suurten kaupunkien väliseen liikenteeseen, mikä voisi jättää pienemmät paikkakunnat vähemmälle huomiolle. 

Espoon ja Lohjan kaupunkiraiteet kannattaa toteuttaa kaupunkien kasvun mukaisesti riippumatta Turun ja Salon liikenteen kehittämisestä.Uuden radan rakentaminen on pitkäaikainen projekti, joka veisi vuosia, ellei vuosikymmeniä. Rantaradan kunnostus voitaisiin toteuttaa nopeammin ja vaiheittain, mikä toisi hyötyjä matkustajille ja rahtiliikenteelle jo lyhyemmällä aikavälillä. Tämä olisi käytännöllisempi ja realistisempi lähestymistapa nykyiseen liikennetarpeeseen vastaamiseksi. Länsiradan takia kunnostusta on jo laiminlyötyö vuosia, koska Turun ja Varsinais-Suomen edunvalvonnassa ei ole rantaradan kuntoon juuri kiinnitetty huomiota.

Uuden Länsiradan rakentaminen ei ole välttämätöntä, kun otetaan huomioon taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset näkökohdat. Vanhan rantaradan kunnostus ja parantaminen tarjoavat riittävän ratkaisun liikenteen sujuvuuden ja kapasiteetin lisäämiseksi. Tämä vaihtoehto on kustannustehokkaampi, ympäristöystävällisempi ja paremmin linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Lisäksi matkustajien, erityisesti meidän pendelöijien etu, turvataan aivan muilla keinoin kuin miljardien ratainvestoinnilla. Siksi on järkevämpää keskittyä nykyisen rantaradan parantamiseen kuin investoida uuteen rataan.


*** Teksti perustuu sosiaalisessa mediassa julkaisemiini Länsirata-kommentteihin, joita olen esittänyt näkemyksenäni useaan otteeseen. Vaikka turkulaiset tuntuvat ottavan asian kovin henkilökohtaisesti, useimmat investointia vastustavat eivät pode Turku-vihaa, vaan näkevät Rantaradan uudistuksen järkevämpänä ratkaisuna ja monia muita muutoksia pientä matka-ajan säästöä tärkeämpinä. Toivottavasti keskustelu jatkuu asiallisena ja faktapohjaisena.