Pois raaka-ainetaloudesta ennen kuin viimeinenkin raakku on tapettu - ideoita metsäelinkeinon synnyttämiseen

Stora Enson ja sen alihankkijan törkeily Hukkajoen järviehelmisimpukoiden eli raakkujen kustannuksella on monin tavoin nykyaikaa kuvaava episodi. 

Metsäjätti hakkaa metsää alueella, jossa on suojeltujen ja uhanalaisten järvihelmisimpukoiden asuinjokia. Työt hoitaa alihankkija, kuten niin usein nykyään. Metsäjätille on toimitettu tiedot ja karttapaikat joista ja ohjeet niiden lähellä toimimiseen, mm. ylityspaikkojen ja suoja-alueiden osalta. Tässä vaiheessa ei ole tietoa, toimittiko metsäjätti tiedot alihankkijalle. 

Kun biologit tulivat alueelle ja havaitsivat, että raakkuja on kuollut tuhatmäärin ja ympäristökatastrofi on valtava, alihankkija-metsäkoneenkuljettaja ei kuuntele heitä, vaan kommentoi lähinnä lapsellisen seksistisesti tutkijoille ja ajoi vielä muutaman kerran lisää joen yli. Sitä ennen yliajoja oli tapahtunut ainakin 300. Samalla myös selvisi, että 50 metrin sijaan joen suoja-alueena on vain 1-2 puun rivi. Jo se on suuri uhka raakkujen säilymiselle. 

Metsäjätti oli asiasta hiljaa yli viikon ja kommentoi vasta parin päivän jälkeen siitä, kun katastrofi nousi julkisuuteen. Ensimmäiset kommentit antoi viestintäpäällikkö, jonka päällimmäiseksi sanomaksi jäi, että metsäjätti selvittää, kenen on korvausvastuu. Stora Enson työmaalla on tuhottu tuhansia, ehkä kymmeniä tuhansia raakkuja ja sitä kiinnostaa vain, joutuuko se korvaamaan jotakin. Samassa yhteydessä ilmeni, että yhtiöllä on pari viikkoa aiemmin tapahtunut Ruotissa vähän samantyyppinen tapaus, josta yhtiö on joutumassa oikeuteen. Kaikki kauniit sanat yritysvastuusta ja ympäristön huomioimisesta levisivät esille karun todellisuuden kautta. 

Mediassa asia on yksiselitteisesti nähty Stora Enson ja sen alihankkijan suurena virheenä ja piittaamattomuutena. Sosiaalisessa mediassa keskustelu on tietysti binärisoitunut normaaliin tapaan, muuta tuntuu, että avoimesti luontotuhosta piittaamattomien konservatiivipopulistienkin määrä on pienempi kuin normaalisti. Voi toki olla väärä havainto. 

Katastrofissa moni aikamme ongelma konkretisoituu. Stora Enson alihankintaketjun toimivuus on pettänyt, se on salaillut tapahtunutta, se on syyllistynyt ahneuteen, epäonnistunut kriisiviestinnässä ja sen konserniarvot ovat osoittautuneet seinäkoristeiksi. Alihankkija-yritys on ollut törkeän piittaamaton, tiedevastainen ja seksistinen. Kuulostaako tutulta?  

Suomalaisen metsäteollisuuden kohtalon kysymys on, pystyykö se uusiutumaan sekä tuotteiltaan että toiminnaltaan nykymaailman vaatimuksiin. Onko sen tuotteet sellaisia, jotka kantavat tulevaan ekologisesti ja ilman ympäristötuhoja ja mainehaittoja, aidosti ekologisesti toimien? Nythän näiden törkeilyiden lisäksi Suomen metsien käyttö on jatkuvasti riskirajalla ja tuotteena on matalan jalostusasteen sellu ja kartonki. 

Olin noin 15 vuotta sitten Turun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja muistaaksen Metsäteollisuus ry:n järjestämässä workshopissa, jossa pohdittiin keskuksen silloisen johtajan Olli Hietasen johdolla metsien taloudellisen käytön parantamista niin, että hakkuut olisivat vasta viimesijainen vaihtoehto. Tasoja löydettiin silloin ainakin 10. 

Koska aikaa on kulunut enkä tehnyt tästä muistiinpanoja, en muista kaikkia tasoja enkä varsinkaan yksityiskohtia. Tässä kuitenkin joitain nostoja ajatuksista, joilla metsiämme voitaisiin käyttää säästäen, terveellisemmin ja ekologisemmin, mutta silti työtä ja tuloja tuottavasti jopa nykyistä laajemmalle joukolle. Nythän metsäteollisuus on hyvä esimerkki korporaatiovetoisesta taloudesta, pro business -ajattelusta. Useammat pienet yritykset toisivat enemmän toimijoita ja hyödynsaajia pro market -ajattelumallin mukaisesti. 

Suomalaisten metsien taloudellinen ja ekologinen hyödyntäminen mahdollisimman monin eri tavoin. 

Luontomatkailu

Metsät voivat toimia vetovoimatekijänä erilaisille luontomatkailupalveluille, kuten retkeilylle, patikoinnille, lintubongaukselle ja opastetuille kierroksille. Tämä tukee paikallista taloutta ilman metsien vahingoittamista. Viisaan ja ekologisen luontomatkailun laajentaminen koko maahan olisi erittäin hyvä tapa luoda työpaikkoja ja edistää myös terveyttä. 

Esimerkkinä uudenlaisista ideoista luontomatkailuun on Japanista Suomeen rantautunut metsäkylpyily eli "shinrin-yoku", joka  voi tuoda hyvinvointipalveluiden tarjontaan uuden ulottuvuuden, jossa ihmiset maksavat päästäkseen metsään rentoutumaan ja rauhoittumaan. Huippuarkkitehtuurin yhdistäminen luontomatkailuun esimerkiksi Sveitsin Peter Zumpeterin suunnitteleman Valsin kylpylän mallin mukaan loisi mahdollisuuksia matkailulle, jossa laadusta maksetaan riittävästi, jottei tarvitse luoda luontoa kuluttavia massamatkailukohteita. Suomalaisten arkkitehtien osaaminen on laadukasta, kunhan vaan tilaajat haluavat tilata laadukasta arkkitehtuuria. 

Marjat, sienet ja muut metsäluonnonantimet

Suomen metsät tarjoavat runsaasti marjoja, sieniä ja villiyrttejä, joita voidaan kerätä ja myydä. Tämä on taloudellisesti kannattavaa erityisesti paikallisille yrittäjille ja ekologisesti kestävää, kun keräily tapahtuu vastuullisesti. Nyt nähtyjen ulkomaalaisten kerääjien ihmisoikeuksien polkemistapauksien kaltaisia tapauksia ei ole varaa enää nähdä. 

Metsistä saatavia raaka-aineita, kuten pihkaa ja kasviuutteita, voidaan hyödyntää luonnonkosmetiikan valmistuksessa. 

Metsätutkimus ja koulutus

Metsät tarjoavat ainutlaatuisen ympäristön biologiselle ja ekologiselle tutkimukselle. Tutkimustulokset johtavat uusiin innovaatioihin ja löytöihin, jotka tuottavat taloudellista arvoa.

Metsät ovat myös erinomaisia oppimisympäristöjä. Tarjoamalla koulutuspalveluita metsäympäristössä voidaan lisätä tietoa luonnosta ja sen kestävästä käytöstä.

Lääketeollisuudelle löytyy mahdollisia mikrobeja, sieniä ja uusia aineita, joista voidaan valmistaa lääkkeitä, luonnotuotteita ja ravintolisiä. Jo nyt Suomen metsistä on löydetty erilaisia aineita ksylitolista lähtien, joiden tuottavuus kiloa kohden on monituhatkertainen verrattuna metsäteollisuuden tuottoon.  

Hiilensidonta ja päästökompensointi

Metsät toimivat tehokkaina hiilinieluina, mutta vain kun niiden annetaan kasvaa. Yritykset ja yksityishenkilöt voivat maksaa päästöjensä kompensoinnista rahoittamalla metsien suojelua tai ennallistamista, jolloin metsät säilyvät koskemattomina ja samalla tuottavat taloudellista hyötyä.

 Jo osittain kaadettujen tai heikentyneiden metsien ennallistaminen voi olla ekologisesti arvokasta ja taloudellisesti kannattavaa, kun näille metsille myönnetään hiilinielustatusta.

Metsänhoito ilman hakkuuta 

 Jatkuvan kasvatuksen menetelmät, joissa puita ei kaadeta kerralla vaan metsä säilyy jatkuvasti peitteisenä, mahdollistavat metsän käytön pitkäjänteisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Jostain syytä nämä etenevät Suomessa kovin hitaasti, vaikka tämän luulisi olevan itsestään selvä pyrkimys hakkuissa. Silti Hukkajoeltakin raastettiin maa autioksi aivan suojellun joen rantaan saakka. 

Ekologiset puutuotteet 

Huonekalut ja rakennustuotteet ovat jalostusasteeltaan paljon parempia kuin sellu tai kartonki. Niihin sisältyy valmistuksen lisäksi myös esimerkiksi muotoilua ja markkinointia ja niiden kilohinta ylittää monin kerroin paperin bulkkituotteet. Muotoilun laadukkuudesta ja tuotteen viimeistelytasosta riippuen hinta per kaadettu puu voi moninkertaistua. Suomen muotoiluperinnön luulisi olevan yhä voimissaan ja hyvällä panostuksella voitaisiin koittaa lähteä saavuttamaan Tanskan ja Ruotsin etumatkaa puumuotoilussa. 

Rakentamisessa ollaan etsimässä puumateriaalin käytön vahvaa lisäämistä. Ensimmäiset huippulaadukkaat pääkonttori- ja hotellirakennukset ovat jo todellisuutta. Helsingin Katajanokan uusi Pier 4 -hotelli ja - hauska sattuma - Stora Enson uusi pääkonttori edustaa uutta puurakentamista parhaimmillaan. 

CLT-levyt ovat erinomainen tapa helpottaa puurakentamista hyvin erilaisissa projekteissa. Kyse on ristiinlaminoidusta puuelementistä, joka ei veny, laajene tai murru. Niistä voi rakentaa niin omakoti- kuin kerrostalojakin kauniisti ja ekologisesti.  

Esimerkiksi näiden keinojen avulla suomalaisia metsiä voidaan hyödyntää taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, säilyttäen niiden biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut tuleville sukupolville. Varmasti on paljon muitakin keinoja. Kyse on siitä, että ne pitää ottaa käyttöön ja aloittaa suunniteltu siirtymä ekologisempaan metsien käyttöön. On siirryttävä metsäteollisuudesta metsäelinkeinoihin, metsän raaka-ainetaloudesta jalostukseen ja palveluihin.