Suomen yhteiskunnan suuriin kysymyksiin kuuluu myös lajikato

Olin syyslomaviikon Rukalla viettämässä aikaa ulkona luonnossa ja laskettelurinteessä. Ilma oli tämän syksyn tapaan liian lämmin vuodenaikaan nähden. Oli melko outoa, kun lämpöä oli jopa 8° lokakuussa. Ilmaston lämpeneminen näkyy meilläkin jo vahvasti. Vuosi vuoden perään lyödään lämpöennätyksiä ja luonto yrittää sopeutua supernopeaan muutokseen.

Rukan kävelyreiteillä luonto on tottunut kymmenien vuosien aikana tottunut ihmiseen. Esimerkiksi kuukkeli ja hömötiainen ovat oppineet, että ihminen ei ole siellä vaaraksi, vaan saattaa tarjota pähkinää tai leipää. Sen sijaan muilla alueilla rauhoitetun kuukkelin kannat ovat heikkenemässä. Kuukkelia tavataan Lapissa sekä harvalukuisena etelämpänä Hämeeseen asti. Vanhojen metsien lajin kanta taantunut metsien vähetessä. Tänä syksynäkin on ollut uutisissa, miten Savonlinnan ja Parikkalan rajalla Soininmäessä Stora Enso ja Tornator ovat hakanneet kuukkelin reviirimetsän elinkelvottomaksi. Niin ilmastonmuutos kuin ihmisen toimet ovat aiheuttamassa 6. sukupuuttoaaltoa maailmassa ja Suomi on tässä yksi erittäin suuren riskin alue.

Luonnon kannalta lajikadon merkitys on moni tavoin fataali. Nostan tässä esille yhteiskunnallisia haittoja, joita lajikato aiheuttaa, koska moni ei pidä lajikatoa niin merkittävänä uhkana ihmiselle, kuin se todellisuudessa on. Sillä on merkittäviä vaikutuksia Suomessa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, erityisesti pahimman skenaarion toteutuessa. Vaikutukset ulottuvat ekosysteemeistä talouteen, yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin.

Lyhyen aikavälin yhteiskunnan kolme suurta riskiä Suomessa

Lajikato heikentää elintärkeitä ekosysteemipalveluja, kuten puhtaan veden ja ilman saatavuutta, pölytystä, ja maaperän ravinnekiertoa. Esimerkiksi pölyttäjien väheneminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia maanviljelylle, erityisesti marjojen, hedelmien ja muiden kasvien sadolle.

Lajikato heikentää ruoantuotantoa luonnonvaraisten lajien, kuten pölyttäjien ja tuholaisten torjuntaan vaikuttavien lajien määrän vähentyessä. Tästä seuraava viljelykasvien satomenetysten lisääntyminen nostaa tuotantokustannuksia ja tekee ruoasta kalliimpaa.

Ekosysteemien tasapainon häiriintyessä haitalliset lajit leviävät, mikä uhkaa paikallisia lajeja ja elinympäristöjä. Tämä aiheuttaa ongelmia nopeastikin erityisesti metsätaloudessa ja kalastuksessa.

Pitkän aikavälin vaikutukset ovat laajoja ja vakavia

Ekosysteemit ovat monimutkaisia ja ne ovat riippuvaisia monimuotoisuudesta. Pitkällä tähtäimellä lajikato johtaa joidenkin ekosysteemien romahtamiseen ja aiheuttaa peruuttamattomia menetyksiä. Tämä vaikuttaa Suomessa metsiin, järviin, mereen ja muihin luonnonympäristöihin.

Ekosysteemipalveluiden väheneminen tuo taloudellisia menetyksiä useille toimialoille, erityisesti maa- ja metsätalouteen, kalastukseen ja matkailuun. Luonnonvarojen köyhtyminen heikentää rajusti luonnonresursseihin perustuvien elinkeinojen kestävyyttä ja työpaikkojen määrää.

Biodiversiteetin väheneminen heikentää luonnon kykyä sitoa hiiltä ja säädellä ilmastoa. Metsät ja kosteikot ovat tärkeitä hiilinieluja, ja niiden tuhoutuminen pahentaa koko ajan ilmastonmuutosta aiheuttaen myös voimistuvia äärisääilmiöitä.

Luonnonvarojen ehtyminen johtaa kilpailuun resursseista ja siten lisää yhteiskunnallista epävakautta Suomessa ja muualla. Ruoan hinnan nousuna ja energian saatavuuden heikkeneminen heikentävät sosiaalista tasa-arvoa ja lisäävät yhteiskunnan sisäistä riiitaisuutta. Kansainvälisesti tämä myös lisää pakolaisuutta ja maailmantilanteen epävakautta. Tämä on jo nähtävissä kansainvälisessä politiikassa.

Luonnon monimuotoisuus on myös olennainen osa ihmisten hyvinvointia. Luonnon heikkeneminen ihmisten elinympäristössä vaikuttaa negatiivisesti ihmisten terveyteen, henkiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Lisäksi ekosysteemien heikkeneminen altistaa ihmisiä uusille sairauksille ja pandemioille, kun tasapaino luonnon ja ihmisten välillä häiriintyy.

Pahimman skenaarion mukainen lajikato Suomessa johtaisi vakaviin ympäristöllisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Ekosysteemien romahdukset voivat aiheuttaa pitkäaikaisia ja osittain peruuttamattomia muutoksia luonnossa ja yhteiskunnassa. Siksi sekä ilmastonmuutoksen että lajikadon torjuntaan pitää hallitustasolla tarttua hyvin vahvasti. Nykyisen ja tulevien hallitusten pitää nähdä, että turvallisuuden, talouden ja väestörakenteen riskien tavoin myös ilmastonmuutos ja lajikato ovat Suomen tulevaisuuden keskeisimpiä kysymyksiä. Ne ovat yhteiskuntamme säilymisen kannalta äärimmäisen merkittäviä asioita, joiden pitää olla päätöksenteossa kaikkein tärkeimpien asioiden joukossa.