Tarvitseeko Suomessa ajatella ilmastoa?

Kovin usein Suomen ilmastotoimia pidetään turhina, koska muualla maailmassa aiheutetaan ilmastolle paljon enemmän haittaa kuin Suomessa. Vertailen tässä hieman ilmastotoimien tilannetta  Suomessa ja Kiinassa, jota pidetään usein esimerkkinä siitä, että Suomen ilmastotoimet ovat turhia. 

Kiinan ja Suomen väliset erot hiilijalanjäljissä, päästöissä ja kulutuksessa ovat merkittäviä, ja ne heijastelevat maiden erilaisia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä tilanteita. Suomi on ollut jo pitkään kehittynyt teollisuusmaa ja nykyään jo palveluyhteiskunta. Lähtökohtainen tilanne on siis Suomelle eduksi. 

Kiinan hiilijalanjälki ja päästöt henkeä kohti ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin Suomessa. Tämä johtuu pääasiassa Kiinan suuresta väestömäärästä, teollisuuden nopeasta kasvusta ja energiantuotannon rakenteesta, jossa fossiiliset polttoaineet ovat pitkään olleet merkittävässä roolissa. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki 2022 (8,4 tonnia CO2/vuosi) on  silti suurempi kuin kiinalaisen (7,1 CO2/vuosi), joskin vain 1,2 kertaa kiinalaisten keskiarvoon verrattuna. Mutta mikä on muutoksen suunta?

Sekä Kiinassa että Suomessa päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2015 lähtien, mutta vauhti on ollut erilainen. Kiina on onnistunut vähentämään päästöjään merkittävästi, mutta absoluuttisen määrän vuoksi sen päästöt ovat edelleen suuret. Suomessa päästöt ovat vähentyneet tasaisesti, ja tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Kiinan päästöjen väheneminen on Suomea nopeampaa, vaikka tehtävää on vielä paljon. 

Energiankulutuksessa suomalainen kuluttaa energiaa henkeä kohden  noin 52 000 kWh vuodessa. Kiinalainen puolestaan kuluttaa energiaa noin 29 000 kWh vuodessa. Energiankulutuksessa suomalaisen kulutus on siis noin 1,8 kertaa suurempi kuin kiinalaisen.

Yleinen kulutus mitattuna BKT:na henkeä kohden ei ole eksakti kulutusvertailuväline, mutta hyvän viitteen kulutusmääristä se kuitenkin antaa. Suomen bruttokansantuote (BKT) henkeä kohden vuonna 2022 oli noi 55 000 USD, kun Kiinan BKT henkeä kohden taas oli samana vuonna noin 12 700 USD. Näin vertailtuna suomalainen kuluttaa keskimäärin noin 4,3 kertaa enemmän kuin kiinalainen, kun tarkastellaan yleistä taloudellista kulutusta.

Kiinan kulutus on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä, mutta se on edelleen huomattavasti pienempää kuin Suomessa henkeä kohti laskettuna. Tämä johtuu mm. tuloeroista ja erilaisista kulutusmalleista. Jokainen suomalainen siis rasittaa luontoa selvästi enemmän kuin kiinalainen. Kiinan BKT henkeä kohti on kasvanut voimakkaasti, mutta se on edelleen huomattavasti pienempi kuin Suomessa. Tästä syystä Kiinan autoritäärinen hallitus pyrkii kasvattamaan maan elintasoa reippaasti. Samalla se muuttaa tuotantoa kehittyneempään suuntaan, mikä vähentää elintason kasvun tuomaa lisärasitusta ympäristölle. 

Globalisaation myötä moni suomalainen yritys siirsi tuotantoaan Kiinaan. Tästä syystä myös ympäristörasitteet siirtyivät pois Suomesta. Tämäkin on merkittävää, kun vertaillaan Suomen ja Kiinan päästöjä. Osa Kiinan päästöistä ikäänkuin kuuluu Suomeen. 

Suomen päästöjen vähennys on yhtä tärkeää kuin minkä tahansa muun maan. Suomessa on korkea elintaso ja kulutuksemme eivät ole kestävällä tasolla. Jotta ilmastonmuutos saataisiin hallintaan, on myös Suomessa siirryttävä kestävään talouteen mahdollisimman pian. Se ei tarkoita huonompaa elämää, vaan uudenlaisten toimintamallien ja tapojen oppimista.