Työvoimapula palaa Suomen suunnittelu- ja rakennusalalle

Suomen huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaa nopeasti sen, että työvoimapula uhkaa suunnittelu ja rakennusalan kehitystä. Huoltosuhde on heikentymässä rajusti, mikää asettaa merkittäviä haasteita monille aloille, erityisesti suunnittelu- ja rakennusalalle. Näillä aloilla on jo ennen nyt käynnissä olevaa hyvin heikkoa suhdannetta  kamppailtiin työvoimapulan kanssa. Kun talouden laskusuhdanne hellittää ja rakentaminen taas vilkastuu, erityisesti arkkitehtien tarve kasvaa räjähdysmäisesti. Arkkitehtitoimistojen liitto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry, Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen maisema-arkkitehtiliitto, Suomen Kuntaliitto, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset ja Taiteen edistämiskeskus teettivät konsulttiyhtiö FCG:llä 2023 selvityksen alan työllisyyden kehityksestä. Selvitys osoittaa, että työvoimapula suunnittelualalla kärjistyy huomattavasti vuoteen 2030 mennessä eikä kuntien lakisääteisiä kaavoitukseen ja rakennusvalvontaan liittyviä tehtäviä saada enää suoritettua. Kaavoitus ja luvittaminen hidastuvat entisestään. Ilman riittävää työvoimaa ala ei myöskään pysty vastaamaan kysyntään eikä kehittymään vientialaksi, mikä heikentää koko kansantalouden kasvumahdollisuuksia.

Kansainvälisten osaajien kokemukset Suomesta

Suomi tarvitsee kipeästi uusia tekijöitä monille aloille kansainvälisistä osaajista. Tekniikan akateemiset (TEK) ja Insinööriliitto tekivät kesällä (2024) haastattelututkimuksen, jossa selvitettiin tekniikan alan kansainvälisten osaajien kokemuksia Suomesta ja Suomen työmarkkinoista. Tutkimuksen tulokset paljastavat, että Suomella on vielä paljon tehtävää ollakseen houkutteleva kohdemaa kansainvälisille ammattilaisille. Myös monet ulkomailta Suomeen muuttaneitten ammattilaisten haastattelut mediassa puhuvat samaa kieltä: Suomi on muuttunut entistä vähemmän houkuttelevaksi paikaksi hyvin nopeassa ajassa. 

Ensinnäkin, vain 52 prosenttia haastatelluista suosittelisi Suomea asuin- ja työskentelypaikaksi ulkomaalaiselle. Tämä luku on erittäin ikävä, sillä se osoittaa, että Suomi ei tällä hetkellä onnistu houkuttelemaan ja pitämään kiinni kansainvälisistä osaajista. Suomen vetovoimaisuutta vähentää myös huolestuttava maahanmuuttokeskustelu, jonka 89 prosenttia vastaajista koki ongelmalliseksi. Tällainen ilmapiiri luo negatiivista kuvaa Suomesta, mikä karkottaa potentiaalisia työntekijöitä ja opiskelijoita.

Lisäksi miehistä 41 prosenttia ja naisista 43 prosenttia ilmoitti kokeneensa syrjintää Suomessa. Syrjintä ja sen pelko ovat merkittäviä esteitä kansainvälisten osaajien integroitumiselle yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Syrjintäkokemukset johtavat siihen, että Suomi jää vähemmän houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, kun osaajat harkitsevat, minne haluavat asettua. Rasistinen keskustelu ja kommentointi on noussut Suomessa sallituksi nykyisen hallituksen aikana. Syynä tähän on Perussuomalaisten maahanmuutovastaisuus, joka nousi voimakkaasti esille heti hallituksen muodostamisen jälkeen. Rasismin vastainen ohjelma ei ole kyennyt muuttamaan tätä tilannetta lainkaan parempaan suuntaan. 

Työvoimapulan vaikutukset suunnittelu- ja rakennusalalla

Rakennusalan työvoimapula estää alan kehittymistä, mikä on erityisen huolestuttavaa, kun otetaan huomioon, että ala voisi toimia merkittävänä vientisektorina Suomelle. Arkkitehtien ja muiden rakentamisen asiantuntijoiden puute jarruttaa investointeja ja hidastaa uusien innovaatioiden syntymistä. Jos Suomi ei onnistu houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia ja parantamaan heidän kokemuksiaan, tilanne pahenee entisestään. Suomi menettää potentiaalisia vientituloja koko ajan, 

Suomen tulisi aktiivisesti parantaa kansainvälisten osaajien vastaanottoa ja työoloja, jotta se voisi kilpailla muiden maiden kanssa parhaista ammattilaisista. Tämä tarkoittaa paitsi syrjinnän vastaisia toimia myös avointa ja positiivista maahanmuuttokeskustelua, joka osoittaisi, että Suomi arvostaa ja tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Yhteiskunnan asenne ja työmarkkinoiden joustavuus ovat avainasemassa, jotta Suomi voisi nousta jälleen kilpailukykyiseksi ja houkuttelevaksi maaksi asua ja työskennellä.