Yleiskuvaa kaupunkien vetovoimasta
Kiinnostavat kaupungit vetävät puoleensa parhaat opiskelijat, työntekijät ja yritykset. Näiden kaupunkien vetovoima syntyy monista tekijöistä, kuten rikkaasta kulttuurielämästä, monipuolisista palveluista, viihtyisistä ympäristöistä, sujuvasta joukkoliikenteestä ja hyvästä arkkitehtuurista.
Yksi tärkeimmistä tekijöistä on kaupungin asenne asukkaitaan kohtaan. Kaupungin tulee olla sen asukkaille koti, eikä asukkaita tule nähdä pelkkinä hallintoalamaisina. Tämä ihmisläheinen lähestymistapa luo kaupunkilaisille tunteen yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta.
Elinvoima edellyttää myös vahvaa yrityspalvelutasoa sekä ymmärrystä siitä, että palvelu- ja kulttuuriyritykset ovat kaupunkien elinvoimaisuuden ytimessä. Teollisuuden merkitys vähenee, ja kaupunkien tulee keskittyä houkuttelemaan ja tukemaan uusia, innovatiivisia palvelu- ja kulttuuritoimijoita.
Ekologisuus on noussut merkittäväksi vetovoimatekijäksi. Fiksuimmat työntekijät ja yritykset ymmärtävät ilmastonmuutoksen ja lajikadon tuomat haasteet ja valitsevat kaupunkeja, jotka ottavat nämä kysymykset vakavasti. Ekologisesti kestävä kaupunki tarjoaa paitsi viihtyisän elinympäristön myös arvopohjan, joka resonoi nykypäivän osaajien ja yritysten kanssa.
Mitään salatiedettä kaupunkien veto- ja pitovoima eivät ole. Kaupunkitutkijat ja valveutuneet poliitikot ja virkamiehet ovat kyllä ymmärtäneet, mihin suuntaan politiikkaa pitää viedä. Kyse on kuitenkin onnistumisesta: Missä saadaan politiikkaa ohjattua siihen suuntaan, että kaupunki vetää puoleensa? Ja miten kaupunkilaiset saadaan kehitykseen mukaan. Ei nimittäin ole pelkästään mukavaa, kun koko ajan rakennetaan, on kiertoteitä, palvelut laahaavat kasvun perässä ja asunnot kallistuvat. Toinen vaihtoehto on kuitenkin vielä hankalampi. Palvelujen ylläpito käy vaikeaksi ja asukkaiden asunto-omaisuuden arvo romahtaa.
Tampere on ollut pitkää Suomen kaupunkien menestyjä. Pääkaupunkiseudun kasvu on omaa luokkaansa, mutta suhteellisesti Tampereen eteneminen on ollut vahvaa. Ikäiseni turkulaiset muistavat, kuinka Turku ja Tampere olivat melkolailla tasakokoisia vielä 1990-luvulla. Sen jälkeen Tampere on kasvanut neljänneksen Turkua suuremmaksi. Taustana on tietysti hyvä päätöksentekokyky ja kaupungin määrätietoinen kehittäminen.
Oululla., Turulla ja näitä pienemmilläkin kaupungeilla on silti paikkansa. Voittaja ei vie kaikkea, vaan tilaa on. Se kuitenkin edellyttää rohkeita ja fiksuja päätöksiä palveluiden kehittämiseksi ja kaupungin laadukkaasta viihtyisyydestä huolehtimista. Nuhjuinen ilme ja huono maine eivät vedä puoleensa.